Rakennusalan osaajapula ei hellitä Suomessa vaan pahenee, ennakoi Rakennusteollisuus RT:n tänään julkistama osaamistarveselvitys. Ratkaisuna yritykset uudistaisivat alan koulutuksia käytännönläheisemmiksi ja lisäisivät kansainvälisten osaajien määrää merkittävästi nykyisestä.
Rakennusalan yrityksistä yhdeksän kymmenestä kokee, että avoimiin työpaikkoihin on tulijoita, mutta oikeanlaatuista ammattiosaamista on liian harvalla. Syytä tilanteeseen nähdään niin hakijoiden työkokemuksessa, koulutuksessa kuin odotuksissakin, kertoo Rakennusteollisuuden osaamistarveselvitys.
Yritysten keinot vaikuttaa näihin tekijöihin ovat rajalliset. Jo nyt yhteistyö koulutusjärjestäjien kanssa on erittäin tiivistä, ja harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen määrää ollaan valmiita lisäämään.
”Alan työtehtävät ovat lisäksi yhä mielenkiintoisempia ja monipuolisempia, ja palkat ovat viime aikoina nousseet eniten rakennusalalla”, RT:n työvoima- ja koulutuspolitiikka-asioista vastaava yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen lisää.
Silti jopa joka viides alan työpaikka jää täyttämättä. Rakennusalan osaajapula on ollut Suomessa selvästi kärjistyneempi kuin muissa EU-maissa jo 20 vuoden ajan, eikä kroonikkopotilaalle ole helpotusta luvassa.
”Tulevaisuudessa rakennusalan tarvitseman työvoiman osuus työvoimasta kasvaa entisestään, sillä kaupungistuminen, kasvava korjausrakentamistarve ja rakennetulle ympäristölle asetetut kestävyystavoitteet tuovat rakentajille töitä. Selvityksen perusteella 76 prosenttia yrityksistä arvioi työvoiman tarpeen kasvavan jatkossa, 29 prosenttia vieläpä merkittävästi.”
Yhteistyö- ja johtamistaitoja sekä parempaa koulutusten koordinaatiota
Rakennusalan osaajapulasta kärsii koko yhteiskunta, sillä ala luo kasvun edellytyksiä muulle taloudelle ja on yksi suurimpia alueellisia työllistäjiä. Osaamisvajeen ratkaisuksi RT ehdottaa selvityksen pohjalta järeitä keinoja: koulutus- ja opetusresurssien lisäämistä sekä koulutuksen sisältöjen muokkaamista.
”Noin 80 prosenttia RT:n kyselyyn vastanneista painottaisi työelämä- sekä yhteistyö- ja johtamistaitoja kaikilla kouluasteilla, ja tarvittaessa jopa teknisten valmiuksien kustannuksella”, Lauri Pakkanen mainitsee.
Pelkkä nykyhetken työtehtävien käytännönläheinen osaaminenkaan ei silti yksinään riitä. Ala muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, ja samalla osaamistarvekin elää.
”Entistä korkeatasoisempi rakennusalan koulutus kaipaa resurssien lisäystä ja oikeanlaista keskittämistä sekä entistä tavoitteellisempaa yhteistyötä eri korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten välillä. Valmistumisprosenttia on saatava korkeammaksi”, YIT Oyj:n henkilöstöpäällikkö Timo Piili huomauttaa.
”Monimuotoisuus ja -kielisyys on nähtävä alan vahvuutena. Alan on oltava entistä houkuttelevampi nyt ja tulevaisuudessa, jotta saamme lisää erilaisia osaajia Suomesta sekä myös kansainvälisiltä markkinoilta.”
Tällä hetkellä Suomesta ei löydy riittävästi rakennusalan osaajia, joten heitä pitää houkutella selvästi nykyistä enemmän myös maan rajojen ulkopuolelta. ”Suurin osa ulkomaista työvoimaa käyttävistä sanoo suoraan, että kyse ei ole palkkatasosta, vaan kotimaisia osaajia ei ole tarjolla riittävästi, tai heiltä puuttuu tarvittavaa osaamista”, Lauri Pakkanen täsmentää osaamistarveselvityksen tulosten pohjalta.
Rakennusteollisuus RT teetti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvityksen rakennusalan osaamistarpeista. Innolink Research Oy:n toteuttamaan selvitykseen liittyi kysely, johon vastasi 459 rakennusteollisuuden yritysten edustajaa 382 yrityksestä.
