Suomen työllisyys kasvoi elokuussa yrittäjyyden ja julkisen sektorin varassa. Yrittäjien määrä kasvoi enemmän kuin palkansaajien, vaikka samaan aikaan yrityksiä lopettaa enemmän kuin aloittaa. MYRYn mukaan ristiriita kertoo työmarkkinoiden murroksesta: työtä siirtyy nyt itsensätyöllistäjille, alustoille ja uusiin yrittäjyyden muotoihin.
Yrittäjyys kannattelee Suomen työllisyyttä – vaikka yritysten määrä laskee
Elokuussa Suomessa oli 34 000 työllistä enemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajien määrä kasvoi 16 000 ja yrittäjien määrä 17 000.
Työnantajasektorin mukaan noin 21 000 eli 62 prosenttia työllisyyden vuosikasvusta tuli julkiselta sektorilta. Koska palkansaajien kokonaismäärä kasvoi vain 16 000, yksityisen sektorin palkkatyö ei näytä elpyneen. Julkisen sektorin rinnalla työllisyyttä kannattelee yrittäjyys.
– Työllisyyden kasvu on hyvä uutinen, mutta sen sisältöä pitää katsoa rehellisesti. Kasvu ei vielä kerro yksityisten palkkatyöpaikkojen elpymisestä. Puolet työllisyyden kasvusta tuli yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten määrän lisääntymisestä, MYRYn toiminnanjohtaja Liisa Hanén sanoo.
Samaan aikaan yrityskanta heikkenee. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla yrityksiä lopetti noin 3 700 enemmän kuin aloitti. Tammi–maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 2 500 ja huhti–kesäkuussa noin 1 200 enemmän kuin aloittaneita.
Yrittäjinä työskentelevien määrän kasvu ja yritysten määrän samanaikainen lasku muodostavat kiinnostavan ristiriidan. MYRYn mukaan se kertoo itsensätyöllistämisen, kevytyrittäjyyden, alustatyön ja muiden uusien yrittäjyyden muotojen lisääntymisestä. Yrittäjänä tehtävä työ ei näy uusien perinteisten yritysten eikä etenkään työnantajayritysten määrän kasvuna.
– Meidän pitäisi puhua avoimemmin työmarkkinoiden murroksesta eikä teeskennellä, että työmarkkinat ovat samanlaiset kuin ennen. Työ ei välttämättä katoa, mutta sitä siirtyy yhä enemmän palkkatyöstä itsensätyöllistäjille ja uusiin yrittäjyyden muotoihin, Hanén toteaa.
Työmarkkinoiden rakenteet ja sosiaaliturva perustuvat silti edelleen pitkälti selkeään jakoon palkansaajien ja yrittäjien välillä.
– Työelämän muutos ei itsessään ole ongelma. Ongelma syntyy, kun lainsäädäntö, sosiaaliturva ja eläketurva eivät muutu sen mukana. Rakenteet on uudistettava vastaamaan todellisuutta, jossa yhä useampi ansaitsee toimeentulonsa yrittäjänä, itsensätyöllistäjänä tai yhdistelemällä erilaisia työn muotoja paloissa, Hanén painottaa.
Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n mukaan työllisyyspolitiikassa on tunnistettava yrittäjyyden kasvava merkitys. Yrittäjänä ja itsensätyöllistäjänä tehtävän työn pitää mahdollistaa kohtuullinen toimeentulo ja riittävä sosiaaliturva. Uudet työn muodot eivät saa muodostua keinoksi siirtää työn teettämisen riskejä yksittäisten ihmisten kannettaviksi.
Tilastokeskuksen lähteet:
Lisätietoja:
Liisa Hanén
Toiminnanjohtaja
Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY)
0405870947, 0405870947
liisa.hanen@mikrojayksinyrittajat.fi
www.mikrojayksinyrittajat.fi
