Pohjoismaiset yritykset käyttävät yhtä suuren osan budjetistaan tekoälyyn kuin yritykset muualla Euroopassa. Silti ne kokevat merkittävästi hitaampaa liiketoiminta-arvon realisointia, selviää Deloitten tutkimuksesta. Lisäksi pohjoismaiset tekoälyhankkeet keskittyvät harvemmin liikevaihdon kasvuun kuin muualla Euroopassa.
Tekoäly on käynnistänyt uuden teknologisen vallankumouksen, johon myös pohjoismaiset yritykset investoivat merkittävästi. Deloitten tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia pohjoismaisista yrityksistä käyttää vähintään 10 prosenttia IT-budjetistaan tekoälyyn. Tutkimus perustuu 1 742 eurooppalaisen yritysjohtajan vastauksiin, joista yli 250 edustaa pohjoismaisia yrityksiä. Suomesta vastaajia oli 50.
Huolimatta merkittävästä investointihalukkuudesta, Pohjoismaat jäävät jälkeen muusta Euroopasta, kun tarkastellaan tekoälyinvestointien muuttamista konkreettiseksi liiketoiminta-arvoksi. Vain kolmasosa pohjoismaisista yrityksistä raportoi saavuttavansa hyötyjä menestyneimmistä tekoälyhankkeistaan kahden vuoden sisällä, kun vastaavasti lähes puolet eurooppalaisista yrityksistä kertoo onnistuneensa samassa ajassa.
”Me näemme paradoksin: Pohjoismaissa yrityksillä on suuri investointihalukkuus, mutta samalla ne ovat hitaampia realisoimaan tekoälyn tuottamaa arvoa. Tämä johtuu osittain siitä, että Suomessa ja naapurimaissamme tekoäly nähdään usein IT-projektina sen sijaan, että se olisi strateginen liiketoiminnan muutos. Pohjoismaissa digitalisaation aste on ollut myös hiukan korkeampi, jonka vuoksi muut eurooppalaiset saavat tekoälyhankkeista suhteellisesti enemmän hyötyjä kasvun ruokkimiseksi, kun lähtötaso on ollut matalampi”, sanoo Jouni Viljanen, Deloitten Suomen tekoälypalvelutarjoamasta vastaava partneri.
Kapea IT-keskittyminen jarruttaa potentiaalia
Pohjoismaisissa yrityksissä tekoälyagenda näyttäytyy tutkimuksen perusteella ennen kaikkea tietohallintojohtajien vastuuna (32 % verrattuna 23 % muualla Euroopassa), ja harvemmilla organisaatioilla on omistautunut tekoälyjohtaja, Chief AI Officer (13 % verrattuna 20 %). Tekoälyn vastuuttaminen liiketoiminnalle tai tekoälyjohtajalle avaa parhaimmillaan ovia suorempien liiketoimintahyötyjen löytämiselle tekoälyhankkeissa.
”Kun tekoälyagenda on pääasiassa tietohallintojohtajan vastuulla, keskittyminen kohdistuu luonnollisesti tekniseen toteutukseen. Tämä rajoittaa teknologian nopeutta luoda liiketoiminta-arvoa. Kyselyn vastausvaihtoehdot myös painottuvat teknologiajohtoon, mikä selittää teknisen näkökulman korostumista. Tekoälyagendan tulisi sijaita siellä, missä sitä voidaan hyödyntää strategisesti uudistamaan, parantamaan ja kehittämään yrityksen ydintä. Sen potentiaali ulottuu huomattavasti IT-osastoa laajemmalle”, Viljanen pohtii.
Pohjoismaiset yritykset odottavat myös saavansa vähemmän tuottoa investoinneistaan tulevaisuudessa verrattuna muihin eurooppalaisiin yrityksiin. Alle 40 prosenttia pohjoismaisista yritysjohtajista odottaa merkittävää tuottoa generatiivisesta tekoälystä vuoden sisällä, kun Euroopassa näin uskoo yli puolet vastaajista. Pohjoismaissa varovaisuus tekoälyagenttien suhteen on vieläkin suurempaa, sillä enemmistö vastaajista uskoo, että merkittävimmät hyödyt saavutetaan vasta kolmen vuoden kuluttua.
Tämä varovaisuus tekoälyinvestointien tuottojen saavuttamisessa voi johtua siitä, että yritykset kokevat puutteita käytännön sovelluksissa. Tämä ei tarkoita, etteikö todellisia käyttömahdollisuuksia olisi, vaan tekoälyä saatetaan tarkastella vain IT-näkökulmasta. Tällöin liiketoimintatoiminnoilla ei ole riittävästi valtuuksia tai osaamista tunnistaa ja hyödyntää tekoälyn koko potentiaalia liiketoiminnan kehittämisessä.
Tekoälyhankkeet vaativat omistajuutta ja liiketoimintalähtöisyyttä
Tutkimuksen mukaan vain 33 prosenttia menestyneistä pohjoismaisista tekoälyhankkeista tähtää liikevaihdon kasvuun verrattuna 47 prosenttiin Euroopassa.
”Pohjoismaisilla yrityksillä on vahva digitaalinen kypsyys ja vankka IT-infrastruktuuri, jotka tarjoavat hyvän pohjan tekoälylle. Täyden potentiaalin saavuttamiseksi yritysjohdon on otettava aktiivinen omistajuus tekoälyhankkeista ja varmistettava niiden kytkeytyminen liiketoimintatavoitteisiin, kuten liikevaihdon kasvuun ja innovaatioiden kautta uuden liiketoiminnan mahdollistamiseen”, Viljanen kiteyttää.
Deloitten mukaan yritysten on aika nostaa katse tehokkuudesta ja säästöistä liiketoiminnan kehittämiseen:
- Tee tekoälystä integroitu osa liiketoiminnan kehittämistä. Johtoryhmän tulee omistaa tekoälyhankkeet ja varmistaa, että ne ovat sidoksissa liiketoimintatavoitteisiin, kuten kasvuun ja markkinoilla erottumiseen. IT on tärkeä kumppani, mutta vastuu merkittävistä muutoksista ja uudistuksista tulee olla liiketoiminnalla.
- Vahvista liiketoiminnan kykyä tunnistaa tekoälyn tuottama arvo. Kouluta ja vahvista liiketoimintajohtajia tunnistamaan niitä tekoälyn käyttömahdollisuuksia, joilla on suuri vaikutus liiketoimintaan ja jotka vastaavat liiketoiminnan tavoitteita. Tarvittavat investoinnit tulee lisäksi vastata odotettua tuottoa.
- Integroi tekoäly kaikkiin investointisuunnitelmiin. Tekoälyä tulisi tarkastella kuten mitä tahansa muuta investointia, jota mitataan ja arvioidaan konkreettisten parametrien perusteella. Organisaatioille, jotka ovat ohittaneet alkuvaiheen pilottihankkeet, tekoälyn tulee olla osa kaikkia uusia liiketoimintainvestointeja ja muutosohjelmia.
- Hyödynnä digitaalista kypsyyttä ponnahduslautana. Pohjoismaisilla organisaatioilla on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää edistynyttä digitaalista kypsyyttään maailmanlaajuisessa kilpailussa.
Lisätietoja tutkimuksesta Deloitten verkkosivuilla
Lisätietoja:
Jouni Viljanen
Partner, Deloitte
Generative AI, Technology & Transformation
jouni.viljanen@deloitte.fi
+358 40 733 8888
