Vates-säätiön ja Miina Sillanpään Säätiön Konkarit töihin! -hankkeen selvitys ”Konkarimiesten työllistymisen edistäjät” osoittaa, että yli 55‑vuotiaat miehet eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan heillä on runsaasti osaamista, motivaatiota ja työn imua. Myös työelämä hyötyy eri-ikäisistä työntekijöistä.
Työllistymistä heikentävät ennen kaikkea työelämän rakenteet, ikäsidonnaiset oletukset ja työnhaun muuttuneet pelisäännöt, eivät konkareiden omat kyvyt. Selvitys tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia työnantajille, työnhakijoille ja työllisyyspalveluille.
”Ikääntyneissä työntekijöissä on yhtä paljon eroja kuin missä tahansa muussakin ikäryhmässä. Motivaatio ja osaaminen ovat olemassa – nyt tarvitaan uusia rakenteita, jotka mahdollistavat monimuotoisemman työn tekemisen sekä asenteita, jotka mahdollistavat tämän potentiaalin hyödyntämisen”, raportin kirjoittajat tiivistävät.
Konkareiden työllisyydessä on isoja eroja Pohjoismaissa – Suomen miesten työllisyysaste matalin
Suomalainen yhteiskunta pitkäikäistyy. Toimintakykyisten ja aktiivisten myöhäiskeski-ikäisten ihmisten määrä kasvaa, ja työurien pidentäminen sekä ikääntyvien osaamisen hyödyntäminen on yhteiskunnallisesti välttämätöntä.
Vaikka tilastot Suomessa osoittavat työllisyyden kehittyvän myönteisesti, tilanne on ikääntyneiden työllistymisen osalta hyvin erilainen kuin esimerkiksi Tanskassa. Suomessa 50–59‑vuotiaiden naisten työllisyysaste on Pohjoismaiden korkein, mutta yli 50‑vuotiaiden miesten työllisyysaste Pohjoismaiden matalin. Tämä viittaa työelämän rakenteellisiin ja toimialakohtaisiin haasteisiin: osa-aikatyötä tehdään Suomessa vähemmän, työn muokkaaminen on harvinaista ja ikämyönteiset rekrytointikäytännöt eivät ole juurtuneet.
Konkarit töihin! -hankkeen selvityksessä haluttiin ymmärtää konkareiden työllistymiseen liittyviä ilmiöitä laajojen haastattelujen avulla. Työnantajien lisäksi haastateltiin työnhakijoita, työllistyneitä konkareita, työllisyyspalveluiden asiantuntijoita sekä henkilöstöpalveluorganisaatioita.
Työelämän joustot ja työn muokkaaminen ratkaisevassa roolissa
Selvityksen mukaan konkareiden parempi työllistyminen edellyttää työelämältä joustavuutta ja valmiutta muokata tehtäviä elämäntilanteisiin sopiviksi osa-aikaratkaisuilla ja työnkuvan muokkaamisella. Työurista huolehtiminen, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja koulutuksiin osallistuminen työajalla edellyttävät työnantajilta ikäjohtamista ja panostusta teknologiaosaamisen päivittämiseen.
Myytit ikääntyneistä työntekijöistä eivät pidä paikkaansa
Myytti ikääntyneistä työntekijöistä ”kalliina ja tehottomina” tai että työntekijöiden työpanos heikkenee iän karttuessa ei saa tukea tutkimusaineistosta.
Ikääntyvissä työntekijöissä on yhtä paljon vaihtelua kuin eri sukupolvien välillä. Ammatillista osaamista ja motivaatiota löytyy. Konkareiden sitoutuminen työpaikkaan ja kokemuksen tuoma rauhallisuus ja joustavuus sekä kyky toimia mentorina nuoremmille tuovat merkittäviä hyötyjä eri-ikäisistä työntekijöistä koostuvaan työyhteisöön.
Työnhakutaidot muuttuneet – tukea osaamisen sanoittamiseen tarvitaan
Selvitys nostaa esiin työllisyyspalvelujen kehittämistarpeet. Työnhakijoiden haasteet tulisi erottaa selkeämmin toisistaan: työnhakutaitojen puute ei ole sama asia kuin puutteet ammatillisessa osaamisessa tai sosiaalisissa taidoissa. Konkarit itse kaipaavat erityisesti tukea oman osaamisensa sanoittamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Monelle konkarille työnhaun digitalisoituminen on haaste, vaikka ammatillinen osaaminen olisi vahvaa. Videohaastattelut, sähköiset hakujärjestelmät ja osaamisen näkyväksi tekeminen vaativat ohjausta.
Työnhaun vaikeutuminen heikentää helposti itsearvostusta: voi johtaa osaamisen aliarvioimiseen ja hakeutumisen tehtäviin, jotka eivät vastaa omaa ammattitaitoa.
Työllisyyspalveluille parannusehdotus – työnhakijoiden ja työnantajien tieto ei kohtaa
Selvityksessä nostetaan esiin nykyisen työllisyyspalvelujen rakenne, jossa henkilöasiakkaita ja työnantaja-asiakkaita palvelevat eri asiantuntijat. Tämä heikentää työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa: Työnhakijat tunnetaan, mutta ei toimialojen tarpeita. Toimialat tunnetaan, mutta ei työnhakijoiden potentiaalia.
”On vaarana, että rakenteellisten valintojen myötä henkilöasiakkaita välitetään palveluihin, ei työpaikkoihin. Henkilöasiakaspalvelussa tunnetaan työnhakijat mutta ei toimialojen kehitystä, ja työnantaja-asiakaspalvelussa tunnetaan toimialat mutta ei hakijoiden potentiaalia. Hyviä kokeiluja on, mutta ne eivät ole juurtuneet pysyväksi toiminnaksi.”
Ratkaisuksi selvityksessä nostetaan esiin Tanskan case management -malli, jossa sama asiantuntija tuntee sekä työnhakijat että työnantajat. Malli on osoittautunut tehokkaaksi erityisesti ikääntyneiden työllistymisen tukemisessa.
Asennemuutosta tarvitaan – kokemus on voimavara, ei riski
Ikäsyrjintä nousi selvityksessä selvästi esiin, mutta samalla tuotiin esiin myös konkareiden omia asenteita. Ajatus ”nuorille pitää antaa tilaa” on osin sisäistetty ja sitä vahvistetaan myös työnhaun palveluissa.
Asenteet, uskomukset ja virheelliset käsitykset istuvat sitkeässä. Eräs haastateltava konkarimies pohtikin kannattaako oikeasti palkata nuori, joka vaihtaa työpaikkaa noin kolmen vuoden välein – vai sitoutunut konkari, jolla on paljon kokemusta ja kokonaisuuksien hahmottamisen taitoja?
Selvitys haastaa myös työnhaun ja työelämän ihanteita. Työnhaku ja rekrytointi suosii usein ekstrovertteja ja itsensä aktiivisesti markkinoivia työnhakijoita, mikä herättää kysymyksen siitä, omaksuuko suomalainen työelämä amerikkalaistyyppistä myyntikulttuuria – ja ketkä jäävät sen ulkopuolelle.
Selvitys osoittaa, että suomalaisessa työelämässä konkarien potentiaali on laajalti hyödyntämättä.
Selvityksen toteuttajat ja julkaisu
Konkarit töihin! -hankkeen selvityksen toteuttivat Vates-säätiö ja Miina Sillanpään Säätiö. Selvityksen rahoitti AMI-säätiö. Helsingin työllisyyspalvelut olivat työn ensisijainen hyödynsaaja.
Lisätietoja:
Anne Kallio
Erityisasiantuntija, Vates-säätiö sr
p. 044 493 1300, anne.kallio@vates.fi
Soile Kuitunen
Toimitusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
p. 044 7813 117. soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi
Maarit Åström
Viestintävastaava, Vates-säätiö sr
p. 040 868 2615, maarit.astrom@vates.fi
